torstai 31. lokakuuta 2013

Seefeld 2009


Heinäkuussa 2009 alppiluonto näytti varjoisat puolensa. Parhaimpaan Suomen loma-aikaan vietimme viikon sateisessa Itävallassa, keskilämpötilan pyöriessä siinä + 16 asteen nurkilla. Minähän tykkäsin siitä huolimatta, ei tullut hiki ;)

Seefeld on pieni kunta lähellä Insbruckia, vuosina 1964 ja 1976 se on toiminut Innsbruckin olympialaisten hiihtokilpailujen kantapaikkana. Olympia meininki näkyi kylässä yhä edelleen.

Itävallassa vaeltaessa törmää monesti tällaisiin postilaatikon näköisiin pieniin puulaatikoihin reittien varrella. Nämä mystiset puulaatikot ovat leimauspisteitä. Sillä useimmiten kaupunkien/kylien turisti-infosta saa ostettua vaelluspassin, johon tietyn määrän leimoja keräämällä saa lunastaa itselleen vaelluspinssin. Hauska idea mielestäni!
Leimasinpiste

Seefeldin kylää

Seefeldin lähettyvillä sijaitsee Wildsee, jonka ympäri kiertää kaunis lenkkipolku
Itse kylä oli viehättävä pikkukylä, ja onpas sillä oma kasinokin. Lieköhän missään muussa yhtä pienessä kylässä (n. 3000 asukasta) on omaa kasinoa? Harmittavasti kasino jäi kokematta, kun illat loppuivat kesken. Myös uimala kylästä löytyy. Seefeldissä oli myös pari mielettömän hyvä tasoista ravintolaa, joissa tuli viikon aikana useampaan otteeseen käytyä. Myös monenlaisia liikkeitä kylästä löytyi, mutta hintatasokin oli valitettavasti meidän kukkarollemme turhan suolainen. 
Hevoset näkyivät Seefeldin katukuvassa vahvasti
Seefeldin kylpylä/uimala

Seefeldin kasino
Jokin Itävaltalainen omituisuus? Vaikutti marenkivaahdolta, ällömakeaa ja jäätävän kokoinen
Jäätävät olivat myös annokset pannukakkua, mutta niiiiiin hyvää :)
Seefeld sijaitsee ainoastaan 25 km:n päässä Innsbruckista ja sinne pääseekin näppärästi junalla, sillä onhan tuossa pienessä kylässä myös rautatieasema :) Yhden, varmaankin loman lämpimimmän päivän, vietimme tutustuen Innsbruckiin, joka sekin on kyllä mielettömän kiva kaupunki. 

Innsbruck valloitti myös kauniilla sisäpihoillaan

Kyllä jokaisella papalla tulee olla oma Ferrari ;)

Innsbruckin rakennuskultturia
Tämänkään reissun vaellusreittejä ei ole tullut tarkemmin laitettua ylös. Sen verran kuitenkin muistan, että pidin kovasti Seefeldin tarjonnasta. Ja kun Itävallassa ollaan, myös täällä on Alppien parhaat vaellusmaastot, jos kaupunkien nettisivuja on uskominen. ;)
Mösernin kylässä oleva rauhan kello, joka symbolisoi hyvää yhteistyötä eri alppikylien kesken.
Alpeilla on tyypillisesti myös tekojärviä, jotka piristävät matkan tekoa kummasti. Alppijärviin lienee sallittua mennä uimaan, mutta vesi on jäätävän kylmää, enkä sitä missään nimessä suosittele :)

Ei tullut testattua, oliko järvi nimensä mukainen..
..mutta mielettömän kaunis se oli!
Seefelder-Jochilta (2045 m) näkymää

vielä vähän ylempää, 2080 m.

Tämä sen lie selittää, miksi Seefeld jätti niin suuren jäljen sydämeeni. Vuorilla laidunsi paljon hevosia. <3
Eräänä päivänä matkasimme junalla Mittenwaldiin ja sieltä 3000 m pitkään kanjoniin, johon oli rakennettu 800 m. pitkä "polku". Kanjoni oli hieno, joten tuolla päin matkaaville suosittelen siellä vierailua ehdottomasti! 
Leutaschin "Spirit Gorge"
Korkeapaikankammoiselle alppimatkailu ja riippusillat ovat must!

Kanjoniin tehty silta kulki paikoitellen aikas korkealla
Seefeld jätti omaan sydämeeni vahvan jäljen juurikin sen monipuolisuutensa vuoksi. Vaellusmaastot ovat helpot, mutta toisaalta rautatieaseman ja junayhteyksien johdosta Seefeldistä on hyvät yhteydet eri puolille Itävaltaa ja saksaa, joten haastavampia reittejä on helposti tarjolla. Mielessä on, että jossain vaiheessa täytyy ottaa uusintareissu Seefeldiin!

Ei kommentteja: